4.6.2018

Kontrollikäynnillä

Olen ollut pian vuoden vahvasti sisällä tässä hoitoputkessa. Minusta on tullut potilas, jolle sairaalan käytävät ja lääkäreiden vastaanotot ovat tulleet tutuiksi. Olen tutustunut hoitajiin, lääkäreihin ja muihin potilaisiin - joista suurin osa on ollut mua reippaasti vanhempia.

Aloin kirjoittamaan tätä blogia itseni vuoksi, mutta myös muiden - on helpompaa kaikille, että kuulumiseni voi lukea täältä eikä tarvitse selittää samoja asioita moneen kertaan esimerkiksi puhelimessa. Siihen ei ehkä olisi ollut edes vaikeimpina aikoina voimiakaan. Mietin useamman kuukauden, kertoako tästä julkisesti. Päätin sitten kertoa ja se on osoittautunut hyväksi päätökseksi.

Muistan aina ensimmäisen poliklinikkakäynnin urologian poliklinikalla. Valkotakkiin pukeutunut lääkäri avasi hymyillen ovensa, tervehti, kätteli ja pyysi istumaan. Täytyy sanoa, että tunne oli kuin lottovoiton saaneena, miljoona potti tilillä. Lääkäri katsoi silmiini tietokoneen näyttönsä sijasta.

Tänään, taas kerran oli edessäni poliklinikkakäynti urologian poliklinikalle, ties kuinka monennen kerran jo. Pelotti, ahdisti ja mietitytti. Siellä kun on vastassa ongelmallisen paljon potilasasiakirjoja ja sairauskertomuksia. Tutkimustuloksia - ja laboratoriotuloksia on vuoden aikana kertynyt satoja. Toisaalta tykkään urologeista, ne on niin rakastettavan suoraviivaisia ja käytännönläheisiä. Nopeaa, tehokasta ja siltikin kiireetöntä.

Kun urologi kysyi, mikä itsestäni tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta, en osannut vastata mitään. Periaatteessa tässä tilanteessa minulle on tarjottu vaihtoehdoksi Uracyst - huuhteluhoidon jatkamista. Ajatuksena on, että huuhteluita jatkettaisiin nyt kerran viikossa ja harvennettaisiin sitten vaikka kerran kuukauteen. Riippuen huuhteluhoidon vasteesta. Tällä hetkellä, kun tulehdus on toista viikkoa päällä, on vaikea sanoa huuhteluhoidon vasteesta mitään. Uracystillä voidaan hoitaa repaleista kusirakkoani ja yrittää helpottaa elämääni kivun ja karkailun keskellä. Olen tietoinen siitä, että miten tämä vaikuttaa ja mitä mahdollisia haittavaikutuksia tällä on. On luotettu siihen, että ymmärrän mistä on kysymys. Luotan hoitavan lääkärin ammattitaitoon. Välillä tuntuu, että urologit tuntee todennäköisesti paremmin repaleisen kusirakkoni pian jo vuoden kestäneen hoitosuhteen ansiosta entä minä. 

Mun mielestä on hyvä, että potilaalle annetaan vapaus vaikuttaa. Kyse on kuitenkin potilaan omasta elämästä ja sitoutumisesta hoitoon. Silti mietin usein, että osaisipa kusirakko itse kertoa, että mikä sille olisi hyväksi. Tai olisipa tarjota vain yksi selvästi paras vaihtoehto. Olen nipistänyt oman terveyden hoidosta, yöunista ja harrastuksista, mikä on osoittautunut äärettömän huonoksi selviytymisstrategiaksi. Tämä on kaukana selviytymisestä, maksan tästä terveydelläni. Näin jatketaan seuraavat viikot. Pidetään toivoa yllä ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan tai vie mennessään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hanna suosittelee

Mikä musta tulee isona?

Siinäpä vasta kysymys. Hain syksyn yhteishaussa 2021 opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Ei mennyt kuin hetki, kun sain tietää koulupaikasta. Se...

Blogin parhaimmat