Rakas terveydenhuolto

Jos minun pitäisi kuvailla yhdellä sanalla sinua, se sana olisi ehdottomasti "odottaminen". Odotin aina jotain. Milloin odotin aikaa verikokeisiin, milloin tutkimuksiin, milloin toimenpiteisiin, milloin soittoaikaa, milloin vastaanottoaikaa ja lista jatkuu. Jos olisin sallinut tämän kaiken jatkuvan, minä vieläkin odottaisin.

Minä annoin meille satoja mahdollisuuksia siksi, koska minä luotin. Sitten vastaan tuli seinä, jonka yli ei enää päässyt. Minä olisin voinut antaa meille enemmänkin mahdollisuuksia, mutta lopputulos olisi kuitenkin ollut aina samanlainen. Minä odottaisin vieläkin. Tuhlasin ihan helvetisti aikaa siihen, että toivoin asioiden muuttuvan. Toivoin sinun tulevan vastaan niin kuin minäkin tulin sinua vastaan. Niin ei kuitenkaan koskaan käynyt. Olen kyllästynyt tyhjiin lupauksiisi, laimeisiin selityksiisi ja olen väsynyt katsomaan samaa ilmettä kasvoillasi, tietäen ettei mikään tule muuttumaan.

En ollut koskaan se, joka puhui paljon. Mutta niinä harvoina hetkinä, kun pystyin puhumaan ja avautumaan, olisin tarvinnut tukeasi kaikista eniten. Sitä kuitenkaan saamatta. Todistit sen lukuisia kertoja sanoillasi ja teoillasi. Tiesit, että tulisin luoksesi aina uudestaan, koska minulla ei ollut mitään muutakaan vaihtoehtoa. Olen tehnyt elämässäni monia virheitä, mutta suurin virheeni koskaan, oli antaa sinun kohdella minua huonosti. Tyydyin kohtalooni, koska en tiennyt silloin vielä paremmasta. Nyt tiedän. Tyytymällä kohtalooni, huomasin ettei minulla ollut enää mitään. Se on ehkä alhaisinta, mitä voi toiselle tehdä. Pysymällä kanssasi, hukkasin itseni. Jatkoit niiden asioiden uskottelua, joita halusin kuulla. Vallitsevimpia niistä olivat ne, jotka kertoivat, että kaikki asiat järjestyvät vielä. Minä luotin siihen viimeiseen asti. Mitä muutakaan olisin voinut tehdä. Uskon siihen, että kun ihminen on liian sitoutunut tai liian luottavainen, ei pysty ajattelemaan järkevästi tai näkemään omin silmin asioiden oikeaa laitaa. Jokainen kerta, kun tunsin, että vihdoin me olemme menossa johonkin, sinä petit minut. Jokainen kerta, kun uskoin lupauksiisi, sinä sait minut pettymään. Ne harvat kerrat, jolloin teit minut onnelliseksi, maksoin siitä suurella määrällä tuskaa.

Säästääkseni itseäni, minun piti lopettaa sallimasta sinun kohdella minua tuolla tavalla. Minun tuli arvostaa itseäni enemmän ja olla päästämättä sinua enää lähelleni. Minun piti lopettaa tuhlaamasta aikaani ja ymmärtää se tosi asia, ettet sinä koskaan aio toimia toisin. Katsoin lukuisia kertoja sinua kohtaan tuntemiani tunteita ja yritin muistaa, mitä minä ansaitsen. Ja sen, että minullakin on väliä.

Tämä kaikki on ollut kuin huono näytelmä. Sama tukahduttava näytelmä toistui aina vain kerta toisensa jälkeen uudestaan. Kun minusta tuntui etten jaksa enää, sinä annoit vähän liikkumatilaa. Ja sitten halusinkin jatkaa kanssasi. Jokainen kerta ajattelin etten enää tällaiseen suostu ja lähden menemään. Kiersin ympyrää löytämättä ulospääsyä. Jokainen kerta uskoin lupauksiisi, tosin varsin tyhjiin sellaisiin. Ja niin näytelmä alkoi uudelleen. Tiesin sisimmässäni, että ansaitsen paljon parempaa, mutta olin liian voimaton lähtemään ja liian voimaton pysäyttämään tätä oravanpyörää. Minun piti päästä pois luotasi siksi, koska hukkasin itseni ja menetin järkeni sinun vuoksesi.

Tässä on pointtini: en ole menossa minnekään, mutta en myöskään enää odota. En odota jotain, josta en ole varma, toteutuuko se koskaan. Tosin en koskaan lakkaa toivomasta, että saisin sellaista hoitoa, joka auttaisi edes hiukan. Mutta olen lopen kyllästynyt ja uupunut odottamaan sen tapahtuvan. Jatkoit näiden tarinoiden kertomista ja minä tyhmänä menin ja uskoin sinua. Ja vielä tänä päivänäkään en tiedä miksi. Ainoa asia, joka avasi silmäni olivat lukuisat kyyneleet. Tunsin jääneeni junan alle, kun kyse oli sinusta. Minä annoin kaikkeni: ymmärrykseni, kunnioitukseni, sitoutumiseni ja sinä et koskaan yrittänyt tehdä samoin. Minä uskoin sinua ja vielä tänä päivänäkään en tiedä miksi. Taisit pitää minua itsestäänselvyytenä. Oletit varmaan minun aina jaksavan. Ajattelin, että kun jaksan vain kärsivällisesti odottaa niin kaikki järjestyy. Mutta sitten tuli se hetki, jolloin näin selvästi. Se sai minut näkemään, että jos pysyisin tässä helvetissä kanssasi, tulisin vieläkin sairaammaksi.