21.6.2018

Takapakkia

Tämä on painajainen, josta ei ole enää heräämistä entisenlaiseen arkeen.

En keksi yhtäkään sairautta, jota voisi pitää hyvänä asiana. En myöskään keksi sairautta, jota kukaan ansaitsisi. Se on aina ihan järjetön haitta toimintakyvylle ja arjelle, joskus uhka elämälle. Kukaan, ei kukaan täysissä ruumiin ja sielun voimissa oleva luovu terveydestään vapaaehtoisesti.

Tottahan se on, että sairaus ei valikoi. Sen maailmassa sattuma määrää tahdin, eikä onnellinen loppu koskaan ole itsestään selvä. Toki kuka tahansa voi sairastua milloin tahansa ja mihin tahansa. Kiitos lääketieteen, monia sairauksia pystytään torjumaan, hoitamaan ja parantamaan - sekä monia parantumattomia sairauksia voidaan hoitaa ja kärsimystä helpottaa. Vaikka monia voidaankin auttaa, niin täytyy muistaa, että kaikkia ei voida pelastaa.

Sanotaan, että pahin mitä voi tapahtua, on ettei ikinä tapahdu mitään. No tavallaan totta, mutta ei se ole kyllä yhtään kiva, että kokoajan tulee lisää vastoinkäymisiä. Tässä mennään yksi askel eteenpäin ja kaksi askelta taaksepäin.  

Ajattelin viime viikkoisen pyelonefriitin jälkeen, että nyt olen kaiken kokenut. No mutta vitut. Pahin oli vasta tulossa. Kiitos antibioottien, sain sitten tähän vielä riesakseni clostridium difficilen aiheuttaman ohut - ja paksusuolen tulehduksen, johon aloitettiin Flagyl 400mg 10vrk. Ai vitsi mikä juhannus!

Alan melkein toivomaan pikaisesti taivaspaikkaa. Tuntuu liian raskaalta ajatella, että näin rankat sivuoireet toistuisivat seuraavienkin antibioottihoitojen aikana. 

Tästäkin on nyt sitten vain selvittävä. Miten voikaan kaikki tuhoutua hetkessä. Sillon ku pettää perustat ja jalustat niin heikoilla ollaan. Mulla ei ole aavistustakaan siitä, että mitä seuraavaksi tapahtuu. Hoen itselleni kuin mantraa, että me selviämme tästä. Me selviämme tästä. Me selviämme tästä. Me selviämme tästä, koska meidän on pakko.

"Elämä on kuin nyrkkeilyottelu, pitää yrittää pysyä pystyssä, ottaa iskuja vastaan ja opetella elämään arpien kanssa".

Ihanaa juhannusta!❤



2 kommenttia:

Hanna suosittelee

Lonkan ultraääniohjattu lääkeaineinjektio

Pelkään nykyään neuloja ja pistämistä aivan hulluna. En tiedä kumpaa pelkään enemmän. Todennäköisesti molempia yhtä paljon. Sairaalassa onne...

Blogin parhaimmat