Ehkä he katuvatkin kaikkea sitä, minkä he laittoivat minut käymään läpi. Ehkä he saattavatkin olla pahoillaan kaikesta siitä tuskasta, jonka he laittoivat minut käymään läpi ja ehkä he ymmärtävät virheensä. En tarvitse anteeksipyyntöjä. Totuus kuitenkin on etten voi kääntää aikaa taaksepäin tai unohtaa, kuinka minua on välillä kohdeltu. Joudun elämään näiden asioiden kanssa kuitenkin koko loppuelämäni. Voitte luvata muuttuvanne, mutta se ei silti pyyhi tapahtuneita asioita pois. Eikä se muuta mieltäni. En tarvitse tyhjiä lupauksia tai laimeita selityksiä. Olen totaalisen väsynyt sanoihin. Ne eivät merkitse minulle mitään. Olen väsynyt katsomaan samoja ilmeitä kasvoillanne - tietäen ettei mikään tule muuttumaan. Tuntekaa armoa ja olkaa kilttejä, älkää luvatko enää mitään, mitä ette pysty toteuttamaan. Itse henkilökohtaisesti uskon siihen, että ihminen voi ottaa vain tietyn määrän väärinkohtelua vastaan. Kaikki panevat stopin lopulta.
Viime vuoden viidentoista infektion kierre oli helvetillinen koettelemus. Se oli kuin ketjureaktio, jolla ei ollut aikomustakaan loppua. Tuo, mikä minut laitettiin käymään läpi, ei ole verrattavissa mihinkään muuhun, mitä olen elämässäni kokenut. Yritin kaikin tavoin viestiä, että tämä on yhteispeliä. Totuus on, ettette koskaan ottanut tai tule ottamaankaan vastuuta sanoistanne, teoistanne tai tekemättä jättämisistänne. Vähintäänkään ette koskaan myöntäneet, että olitte syypäitä siihen, että minuun tosissani sattui. Niin, eihän teidän tarvitsekaan ottaa vastuuta siitä. Ehkä te ette tienneet, mitä minulle teitte ja mitä jätitte tekemättä, saati sitä, mitä minä tunsin tapahtuneita asioita kohtaan, mutta jatkoitte kuitenkin alitajuntaisesti ilman armoa. Ehkä teidän oli helpompi katsoa asioita tuosta näkökulmasta kuin katsoa totuutta silmiin. Ehkä ette koskaan halunneet hyväksyä sitä, että olitte niitä ihmisiä, jotka tekivät elämästäni helvetin. Toivon todella ettei kukaan toinen potilas joudu vastaavaan tilanteeseen. Ikinä. Ja toivon, että se päivä tulee, kun ymmärrätte tuon kaiken, mihin minut laitoitte. Oikeasti ymmärrätte. Toisaalta en halua teidän kytevän syyllisyydentunteessakaan. Tehty mitä tehty ja omatuntonne yhtäkkinen herääminenkään ei muuta mitään. Ihmisen fyysinen ja psyykkinen kestävyys venyy kuin kuminauha, mutta jossakin vaiheessa tulee vastaan raja. Sitten joustoa ei enää löydy.
Laatimassani viisisivuisessa muistutuksessa kerron kaikki hoitooni liittyvät epäkohdat aikaväliltä 2017-2019. Se, mihin haluan nyt itse erityisesti muutosta ja olen tarvittaessa myös valmis viemään asian eteenpäin - on jatkuva ikään vetoaminen.
Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada hyvää terveyden - ja sairaanhoitoa. Ja jokaista tulisi hoitaa yhdenvertaisesti - esimerkiksi ikään katsomatta. Potilaita ei siis saa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän perusteella. Koen tulleeni syrjityksi tämän asian tiimoilta, koska oikeasti ihan kaikki perustellaan iällä. Ymmärrän sen, että totta tosiaan, kun "olen niin nuori" - täytyy kohdallani miettiä mahdollisia vaihtoehtoja varmasti tarkasti. Mutta en sitä, että kaikessa vedotaan ikään. Oli kyseessä sitten lääkitys, tutkimukset tai toimenpiteet.
Yksi asia on myös nämä katetroimisen todelliset ongelmat. Toistokatetroiminen on minulle välttämätöntä. Jos jätän sen tekemättä - seurauksena voi olla ylivuotoinkontinenssi ja pidemmällä juoksulla riski munuaisvauriosta ja virtsarakon puhkeamisesta. Kuten minulle on toistokatetroimisen tärkeys perusteltu. Ajoittain tilanne on se ettei virtsaputkeen kestä yksinkertaisesti työntää minkäänlaista katetria - tällöin katetroiminen jää. Asiasta on keskusteltu hoitavan tahon kanssa useamman kerran, mutta se on kuitenkin sivuutettu. Kukaan ei tunnu kantavan vastuuta.
Tätä te varmasti vähiten halusitte. Mielestäni olin kuitenkin enemmän kuin reilu hoitohenkilökuntaa kohtaan. Aika harva olisi sietänyt tuota paskaa - samalla tavalla kuin minä siedin. Jos ensimmäisen munuaistulehduksen aikaan oli jo epäilys virtsatiekivistä niin en tiedä miksi niitä ei asianmukaisesti tutkittu. Olisiko kuitenkin tuo infektiokierre ollut katkaistavissa?
Terveydenhuollossa työ on inhimillistä ja kaikkia virheitä ei saada estettyä. Terveydenhuollon ammattihenkilö on työssään kuitenkin henkilökohtaisessa vastuussa siitä mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Olen ollut pian 2-vuotta potilaana, mutta en ole saanut sitä hoitoa, jota olisin tarvinnut. Tämä ei pääty tähän. Tämä on vasta alussa. Tämä oli vasta ensimmäinen askel, jonka otin.
"Pyydän sitä viranhaltijaa, jolla on siihen toimivalta - käsittelemään tämän muistutuksen asianmukaisesti ja antamaan siihen minulle vastauksen kohtuullisessa ajassa. Vastaus on perusteltava asioiden laadun edellyttämällä tavalla. Mikäli asiat eivät hoidu tällä muistutuksella, harkitsen kantelun tekemistä Aluehallintovirastolle sekä asian viemistä hallinto-oikeuden arvioitavaksi".
Hiljaisuudella takaamme sen, että mikään ei muutu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti