Perjantai-illan yllärinä oli kotiin tupsahtanut mikäs muukaan, kuin PPSHP:n ajanvarauskirje.
"Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan KIRURGIAN VUODEOSASTO 5 12.9.2018 kello 11:00".
"Varaa aika virtsakokeeseen 6.9.18 sekä verikokeeseen 10.9.18".
Urologien kanssa ehdittiin keskustelemaan kyseisestä toimenpiteestä jo stentin laiton yhteydessä. Virtsatiekivet poistetaan tähystämällä, ilmoittaa urologit. Stentti jätetään vielä virtsatiekivien poiston jälkeen 1-7vrk ajaksi.
"Toimenpide tehdään nukutuksessa. Toimenpiteen aluksi virtsarakko tähystetään. Jos kiviä on virtsarakossa, ne poistetaan hajotuksen jälkeen huuhtelemalla tai vetämällä ulos. Virtsanjohtimessa tai munuaisessa olevat kivet hoidetaan ohuemman tähystimen kautta, jolla päästään virtsanjohdinta pitkin munuaisaltaaseen ja tarvittaessa munuaisen sisällä munuaispikareihin. Toimenpiteen kesto vaihtelee suuresti riippuen kivien sijainnista, lukumäärästä ja koostumuksesta".
Aina näissä operaatioissa on riskinsä, sanoo urologi. Tässä operaatiossa riskinä on esimerkiksi kuumeinen, suonensisäistä antibioottihoitoa vaativa infektio. Virtsateiden alueelle, erityisesti virtsanjohtimeen, voi tulla vaurio, joka voi vaatia useamman viikon katetri tai ureterstenttihoitoa. Virtsanjohdin voi tähystyksen yhteydessä myös katketa kokonaan, jolloin yleensä välittömästi suoritetaan avoleikkauksena vaurion korjaus. Hyvin harvoin myös verenvuoto voi toimenpiteen jälkeen olla niin runsasta, että tarvitaan verensiirtoja ja uusintaleikkaus. Komplikaationa voi tulla keuhkoveritulppa, aivo- tai sydäninfarkti. Viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa voi kehittyä arpiahtauma virtsateiden alueelle, mikä voi vaatia uusintaleikkauksia. Aikamoista. No, kuten homman nimeen kuuluu, olen tietoinen siitä, että mitä mahdollisia riskejä ja haittavaikutuksia tällä operaatiolla on. On luotettu siihen, että ymmärrän mistä on kysymys. Luotan urologien ammattitaitoon, mitä muutakaan voin tehdä. Välillä tuntuu, että urologit tuntee todennäköisesti paremmin repaleisen virtsarakkoni jo vuoden kestäneen hoitosuhteen ansiosta, entä minä.
29-vuotias oululainen, jonka koko elämä meni uusiksi kertaheitolla kesäkuussa 2017. Mitä kaikkea tämä on elämästä vienyt, mistä kaikesta se on tehnyt haastavaa ja kuinka monista asioista on joutunut luopumaan. Tästä alkoi taisteluni omaa kehoani vastaan enkä pystynyt edes kuvittelemaan mikä tie olisi edessä. Tervetuloa seuraamaan elämääni! Löydät mut myös instagramista käyttäjänimellä hannavaa ja tosielamantriathlon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hanna suosittelee
Mikä musta tulee isona?
Siinäpä vasta kysymys. Hain syksyn yhteishaussa 2021 opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Ei mennyt kuin hetki, kun sain tietää koulupaikasta. Se...
Blogin parhaimmat
-
Maanantaina 13.8. iski jälleen munuaiskivikohtaus. Ei muuta kuin suunta Oulun seudun esikartanoon. Ensimmäisenä sisätautilääkärin vastaanoto...
-
Lauantaina iskin kaikella sillä voimalla, jota tästä 60kg ruhostani irtoaa, vasemman jalan varpaat sohvan metallijalkaan. Tuska, jota tunsi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti