Urologilla

Oulun yliopistollisen sairaalan ovet on ollut kyllä toistamiseen sellainen kauhun, epätoivon ja surun sisäänkäynti.

Edelleenkään meillä ei ole muuta kuin määrittelemätön aika ilman tietoa mihin se johtaa. Faktahan on se, että jokaisessa päivässä on yhtä monta tuntia, silti päivät valuu käsistä. Toisaalta se on lohdullista, jokainen päivä on lähempänä jotain ratkaisua. Näin haluan ainakin uskoa.

Olin hyvinkin stressaantuneessa tilassa, kun tapasin tänään urologini.

Jäljelle jäisivät vaihtoehtoina botoxin laittaminen virtsarakkoon tai laittamatta jättäminen. Sekä kaveriksi pissan kulkua turvaamaan cystofix. En osaa sanoa, olisinko tyytyväisempi siihen, että kokeiltaisiin tämäkin vaihtoehto, vai siihen, että jätettäisiin tämä kokeilu välistä. Se, että tehdään jotain, on jo näin potilaana toivoa ja elämää kannatteleva asia. Olen aiemminkin tuonut esille sen, että toisaalta haluan, että tehdään kaikki voitava, mutta samalla kammoan hoitojen mahdollisia haittoja.

Päättäminen on tuskastuttavaa, etenkin kun ei ole mitään arviota siitä, että miten botox tulisi kohdallani auttamaan, vai auttaisiko ollenkaan. Botox lamaa virtsarakon, joten useampi katetrointikerta päivässä olisi edessäpäin, mutta cystofix laitettaisiin niin sanotusti hätäreitiksi, jos katetrointi ei syystä tai toisesta onnistu. 

Osaan etsiä ja tulkita tietoa, mutta en silti halua valita hoitoa itse. Siksi usein kysynkin, että mitä tekisit tilanteessani? Kukaan ei ole vielä kieltäytynyt vastaamasta, mutta tottahan se on, että lääkärin on mahdotonta asettua potilaan asemaan. Tuntumiseen lääkärit saavat tuntumaa vasta sairastuessaan itse.

Lopulta jouduin kuitenkin toteamaan, etteivät tietoni riittäneet järkevän valinnan tekemiseen, vaan tarvitsin urologini apua. On varmasti luonnollista, että odotan lääkäriltäni jotain suositusta. Potilaalle on lain mukaan annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Potilasta on informoitava myös hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja mahdollisista komplikaatioista, jotta hän voi tehdä terveyttään koskevia valintoja.

Menen nyt tulevana perjantaina urologian poliklinikalle. Tarkoitus olisi, että pystyisin kivuiltani luopumaan kestokatetrista. Vietän suunnilleen koko päivän tuolla poliklinikalla. Katsotaan miten katetrointi lähtee sujumaan, ja jos ei suju, laitetaan mitä ilmeisemmin kestokatetri takaisin, vaikkakin pitemmän päälle kestokatetri on erittäin huono vaihtoehto. Lisäksi tapaan perjantaina vielä mua hoitavan urologin.

Vaikka poliklinikalla pitääkin kiirettä, niin se ei näy hoitotilanteissa. Hoito on laadukasta ja potilaslähtöistä. Henkilökunta on ammattitaitoista ja yhteishenki erittäin hyvä ja lämmin! Näin potilaana sen tuntee, kun koko henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen. Huippua!